tiistai 30. heinäkuuta 2024

29.7 Oulu, OTPS

Aurinko ollut kohoilemassa jo kolmisen tuntia, kun lähdin Oulua kohti. Ukkosrintama oli avomerellä Hailuodon kohdalla, mutta ei oikein liikkunut suuntaan eikä toiseen, niin eipä tuosta jaksanut huolta kantaa.

Santosen nokka.

Hailuodon siltatyömaa. Zoomattu kuva, mutta kyllä siinä paalutuksia erottaa.

Laitakarin pooki.

Komeita pilviä Oulun yllä. Tunti siitä, kun tulin laituriin, tulikin kunnon ukkosrintama sateineen ja Oulun kadut monin paikoin lainehti taas vettä.

Oslo Wawe 3. Tuli vastaan, kun lähdin Pietarsaaresta.

Oulun työväen pursiseura, kotiranta. Pekonit, nakit ja kananmunat pannulle ja päikkäreille. Reissu on aika lailla tehty. 26 päivää, 405,3 mailia.
 

27- 28.7 Marjaniemi ja Keskiniemen pooki

Pilvet on komeita, mutta meren pinta vois väreillä vähän enemmän. Sinne jää kuitenkin Taskun pooki.

Näyttää olevan sellanen jakso säässä, että aurinko helottaa kympillä, vähän ukkosrintamaa siellä täällä, tuule ei juuri yhtään. Marjaniemen majakan tuulitiedot 25 mailin matkan aikana oli 2- 3 m/s. Suunnalla ei paljo ole merkitystä.

Katarina

Luotsiveneet vanhan murtajan puolella.

Luotsia lähdettiin viemään laivaan.

Marjaniemen majakka.


KESKINIEMEN POOKI

Keskiniemen pookia on ollut tarkotus käydä katsomassa monet kerrat, mutta aina jäänyt tekemättä. Lähinnä pulma on ollut etäisyys, n.6km linnuntietä Marjaniemestä ja se, pääseekö pyörällä?, autolla? vai pitääkö mennä jalan, Myöskin reitti ollut vähän epäselvä. Nyt tarttu kuitenkin silmään reittiohje, jonka mukaan pyörällä taittuu. (ois päässy autollakin tosi lähelle)

"Marjaniemestä ajetaan 1,2 km ja käännytään Virpiniementielle. Aja 1,5 km, niin tulee T- risteys. Lähde oikealle Mäntyniementietä. Aja 0,8 km ja sen jälkeen käänny vasempaan Karvontielle.  Aja 4,2 km . Soratie loppuu ja jatkuu hiekkatienä Pookille. Yhteensä 7,7 km. (paluumatkalla vetasin harhaan, ja matkaa tuli 15.9 km, että tietä sieltä löytyy, vaikkei kaikki näy kartalla.)


Sorateitä ajelee normipyörällä ihan hyvin, jos taittopyörä lasketaan sellaiseksi.





Viimeinen kilsa?, oli hiekkatietä. Välillä piti taluttaa ja jotku kohdat pystyi ajelemaan.


Keskiniemen pooki on Hailuodon vanhin säilynyt merimerkki saaren pohjoisrannalla. Pookin on suunnitellut Albin Stjerncreutz ja se valmistui vuonna 1858 varoittamaan merenkulkijoita Keskiniemestä pohjoiseen levittäytyvistä hiekkasärkistä. Pooki on kuutiomainen kuuden metrin korkeudelle asti, ja muistuttaa siitä ylöspäin tylppäkärkistä pyramidia. Tornin korkeus on n 18,9 metriä maanpinnasta. Sen läheisyyteen on rakennettu myöhemmin metallitelineellä kohoava valkoinen sektoriloisto. Pooki on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennelma.

Pookin kunnostus päässyt käyntiin. Ollutkin jo aika huonossa kunnossa.



Hiekkarantaa riittää kumpaankin suuntaan.

1858 rakeennetu pooki on jo aika kaukana vesirajasta. Maannousu on ollut pookin aikana jotain 1,5 metriä.

Maxi Jippoon on hyvä nojata sora- ja hiekkatiellä.
 

24- 26.7 Raahe

Ohtakarin mökit jäi niille sijoilleen ihmetteleen, kun laitoin Volvon papattaan ja suuntasin ulapalle. Taitaa tänäänkin olla purjeet turhan panttina.

Ei ollut tuulta tänään tarjolla kuin tässä ukkoskuurossa, joka kesti sellaset 20 minuuttia. Ankaraa sadetta ja tuulta parhaillaan 12 m/s.

Ukkoskuuron jälkeen meri oli taas tämän näköinen.


Viime talvena tuli tutustuttua openplotter ohjelmaan, joka toimii raspberry pii -minitietokoneessa. Siihen saa kätevästi(ja halvalla) lämpöantureita, joita laitoin sitten ympäri volvo pentaa. Varsinaisestihan tuo openplotter on navigointiohjelma, mutta tällaiset ekstrat on ihan kivoja.(talven aikana rakennella) Kuvakaappaus Iphonen näytöltä WilhelmSK - sovelluksesta.

Illan hämärtyessä saavuin Raahen saaristoon. Ison- Kraaselin pooki alkaa peittymään puiden taakse, mutta kyllä se siellä vielä on.

Taas menty moottorilla koko päivä. Reilut 40 mailia.

                                                        Raahen pursiseura. 
 

23.7 Lohtaja, Ohtakari

Heli jatkoi lomailua mantereella ja minä suunnistin pohjoista kohti. Vielä ehtis tehdä lenkin vaikka Ruotsin puolelle, jos säät sallii. Ensin kuitenkin Raaheen.

Satamahinaajat Simson ja Bock.

Oslo Wawe 3 saapuu satamaan.

Pienveneliikennettä aika kivasti Pietarsaaren vesillä. Suurin osa vanhan sataman ja Mässkärin välillä.

Mässkäristä tuli ajettua ohi mennen tullen. Ehkä sitten ensi kesänä.

Päivä oli lähes tuuleton ja pakotti menemään konevoimin, että ois parin päivän sisällä Raahessa.

Yhdentoista aikaan illalla välilasku Ohtakariin ja aamulla taas matka jatkuu.
 

tiistai 23. heinäkuuta 2024

21- 22.7 Pietarsaari

Stubbenin majakalta matkaa Pietarsaaren pursiseuran rantaa tulee 16 mailia. Tässä ollaan Mässkärin eteläpuolella.

Laivasataman kautta jos ois jotain näkemisen arvosta.

Ja olihan sitä; Baltic 175 Ravenger. Pituus 53,90. Leveys 9,55. Syväys 4,50/ 5,56/ 7,00. Paino 250 t.

Ja pursiseuran vieraspaikalla. Taas pääsee varastoja täydentämään. Pari kilsaa lähimpään kauppaan.



VEGA JA JACOBSTADS WAPEN
Pietarsaaren vanhassa satamassa sijaitsee Laivapiha, jossa korjataan Jacobstas Wapen -kaljaasia ja rekonstruoidaan sotakorvauskuunari Vegaa.

Vegan keulaosan uusia kaaria. Yhden kaaren valmistaminen kesti kuusi viikkoa ja uusia kaaria on keulaosassa 48 kappaletta.

Laivaa rakennettessa vuonna1952 kaariin käytettin jo liimapuutekniikkaa.

Aluksen valmista peräosaa.

Peräpeili.

Vega tullaan rekonstruoimaan kolmeen osaan: Keula, jossa näkyy uuden rakentaminen. Keskiosa, mistä näkee laivan nykykunnon ja lahovauriot ja peräosa, joka tehdään täysin valmiiksi. Vegaa ei siis tulla laskemaan vesille, vaan se jää sille tehtävään näyttelytilaan.

Kapteenin hytti.

Peräosan salonki, kapteenin hytin ovi oikealla.

Jacobstads Wapen oli työn alla sen verran kiivaasti, että ei tullut lupaa mennä tämän lähemmäksi. Mukavaa kuitenkin kuulla, että laiva korjataan vielä purjehduskuntoon!!


Vegan pelastusvene.

Vanhan sataman aluetta, josta Katarinakin tarttui matkaan 2011 syksyllä.